Huhtikuu, 2014
Toukokuu, 2014
Kesäkuu, 2014
maanantai 30. kesäkuuta 2014
sunnuntai 29. kesäkuuta 2014
Uusi seikkailu maailmaan
Koska alkukesän säät suosivat meitä ja lämpöä riitti pitkälle iltaan, kissatkin pääsivät nauttimaan kesäillan rauhallisuudesta muutenkin kuin vain parvekkeella. Tytöthän kävivät valjaissa haistelemassa ilmaa jo aikaisemmin keväällä, mutta se reissu ei sujunut kovin hyvin Misun kannalta. Pikkukisu oli niin jännittynyt ja hermostunut maan pinnalla kulkemisesta kaikkien niiden hajujen ja äänien keskellä, että seikkailu jäi hyvin lyhyeksi eikä kotipihalta lähdetty minnekään. Tällä toisella kerralla uskalsimme jopa pyörätien toiselle puolelle!
Aloitettiin seikkailu ottamalla pojat Misulle turvaksi ja tsempiksi, mutta tuskin Misu edes huomasi niitä kauhistellessaan kaikkea mahdollista ympärillään. Jälleen paras paikka oli jokin mahdollisen suojaisa ja huomaamaton piilo - eli tässä tapauksessa puun alaosa - ja siellä Misun annettiin keräillä rohkeutta hetki. Kun kauhistelua oli jatkunut jonkin aikaa, nappasin Misun kuitenkin syliin ja kannoin sen hieman avarammalle, joskin rauhallisemmalle paikalle, kauemmas auto- ja pyörätiestä. Pojat touhusivat kissan ympärillä omiaan, Rokki söi ruohoa ja Aku paistatteli ilta-auringossa, eikä meilläkään ollut isännän kanssa minnekään kiire. Pikkuhiljaa Misukin rauhoittui ja uskalsi kauhistelulta katsella ympärilleen ja jopa seurata lintujen lentoa ilman, että täytyi heti päästä piiloon.
Pojat vietiin sisälle syömään ja Misun seuraksi haettiin Milla, joka on vielä poikiakin leppoisampaa seuraa iltalenkille. Monen vuoden kokemuksella Millaa ei hetkauta valjaat, muut eläimet tai ohikulkevat autot, skootterit, pyörät, juoksijat... Vanha rouva seuraa niitä hetken - jos senkään vertaa - ja jatkaa sitten ruohon syömistä ja lintujen vahtaamista. Itseasiassa sen tahti on niin leppoisa ja huoleton, että muori saattaisi lyödä keskelle autotietäkin makaamaan - ihan vain siksi, että asfaltti on niin mukavan lämmin. Muut joutavat väistämään, jos sattuvat tielle. Onneksi meidän kissat eivät ulkoilekaan ilman valjaita...
Toivotaan, että loppukesä suo meille jälleen hyviä ilmoja, niin tytöt pääsevät jatkossakin valjaissa ihmettelemään naapuruston menoa. Misullakin on selvästi syttynyt mielenkiinto seuraamaan elämää nurmelta käsin, vaikka kauhisteluista ei olekaan vielä kokonaan päästy yli. Onhan ulkoilu kuitenkin mukavaa vaihtelua sisäkissoille, jotka tosin saavat nykyisen asunnon myötä nauttia jopa lasitetusta parvekkeesta ja ikkunanlaudoista - kissamaisista ylellisyyksistä!
Aloitettiin seikkailu ottamalla pojat Misulle turvaksi ja tsempiksi, mutta tuskin Misu edes huomasi niitä kauhistellessaan kaikkea mahdollista ympärillään. Jälleen paras paikka oli jokin mahdollisen suojaisa ja huomaamaton piilo - eli tässä tapauksessa puun alaosa - ja siellä Misun annettiin keräillä rohkeutta hetki. Kun kauhistelua oli jatkunut jonkin aikaa, nappasin Misun kuitenkin syliin ja kannoin sen hieman avarammalle, joskin rauhallisemmalle paikalle, kauemmas auto- ja pyörätiestä. Pojat touhusivat kissan ympärillä omiaan, Rokki söi ruohoa ja Aku paistatteli ilta-auringossa, eikä meilläkään ollut isännän kanssa minnekään kiire. Pikkuhiljaa Misukin rauhoittui ja uskalsi kauhistelulta katsella ympärilleen ja jopa seurata lintujen lentoa ilman, että täytyi heti päästä piiloon.
Pojat vietiin sisälle syömään ja Misun seuraksi haettiin Milla, joka on vielä poikiakin leppoisampaa seuraa iltalenkille. Monen vuoden kokemuksella Millaa ei hetkauta valjaat, muut eläimet tai ohikulkevat autot, skootterit, pyörät, juoksijat... Vanha rouva seuraa niitä hetken - jos senkään vertaa - ja jatkaa sitten ruohon syömistä ja lintujen vahtaamista. Itseasiassa sen tahti on niin leppoisa ja huoleton, että muori saattaisi lyödä keskelle autotietäkin makaamaan - ihan vain siksi, että asfaltti on niin mukavan lämmin. Muut joutavat väistämään, jos sattuvat tielle. Onneksi meidän kissat eivät ulkoilekaan ilman valjaita...
Toivotaan, että loppukesä suo meille jälleen hyviä ilmoja, niin tytöt pääsevät jatkossakin valjaissa ihmettelemään naapuruston menoa. Misullakin on selvästi syttynyt mielenkiinto seuraamaan elämää nurmelta käsin, vaikka kauhisteluista ei olekaan vielä kokonaan päästy yli. Onhan ulkoilu kuitenkin mukavaa vaihtelua sisäkissoille, jotka tosin saavat nykyisen asunnon myötä nauttia jopa lasitetusta parvekkeesta ja ikkunanlaudoista - kissamaisista ylellisyyksistä!
perjantai 27. kesäkuuta 2014
Kukkaispojat
Kävimme poikien kanssa haistelemassa voikukkia kesäkuun alussa, kun niitä vielä löytyi laajoina alueina sieltä täältä - niitä ja lukemattomia mehiläisiä...
Loppuun vielä edustavin kuva, johon kukaan ei olisi ollutkaan vielä valmis :D
Loppuun vielä edustavin kuva, johon kukaan ei olisi ollutkaan vielä valmis :D
maanantai 23. kesäkuuta 2014
Meidän runot
Aku Kärttynen,
tuo syövereistä nouseva horkkahyttynen,
tämän maailmankaikkeuden hyttynen.
Aku syleilee kuin rystynen,
tai lämpöä kaipaava kyyhkynen,
tämä armias pääskynen.
Hän elää kuin rauhankyyhkynen,
ja puree kuin sydänkäpynen.
Sellainen on Aku Kärttynen.
Rokki Staranen,
tuo apeuden karkottava piiranen,
kurjuuden kätkevä kultanen.
Rokki on jylhä kuin kymmenmarkkanen,
tuo honkametsien lohenpoikanen,
on hän sadepäivien nahkarukkanen.
Hän on seikkailunhaluinen tilkkanen
saloilla samoileva vesihiukkanen.
Sellainen on Rokki Staranen.
Milla Maaginen,
tuo auringossa kylpevä energinen,
aamukasteessa tanssiva aakkosnumeerinen.
Milla hengähtelee kuin ajokelpoinen,
tuo valontuoja ammattimainen,
tämä liljavuoteella nukkuva autuaallinen.
Hän syöksähtää kuin deistinen
ja vaikeroi kuin dramaattinen.
Sellainen on Milla Maaginen.
Misu Pikkuinen,
eksyksiin lentänyt hajuinen,
tuo siipensä särkenyt sumuinen.
Misu kukkii kuin voitonriemuinen,
tuo taimitarhojen afaattinen,
tämä paratiisien alkuvoimainen.
Hän syöksähtää kuin aritmeettinen,
ja vaikeroi kuin eksponentiaalinen.
Sellainen on Misu Pikkuinen.
Olet runo
Palaamme mahdollisimman pian kuulumisten kera!
tuo syövereistä nouseva horkkahyttynen,
tämän maailmankaikkeuden hyttynen.
Aku syleilee kuin rystynen,
tai lämpöä kaipaava kyyhkynen,
tämä armias pääskynen.
Hän elää kuin rauhankyyhkynen,
ja puree kuin sydänkäpynen.
Sellainen on Aku Kärttynen.
Rokki Staranen,
tuo apeuden karkottava piiranen,
kurjuuden kätkevä kultanen.
Rokki on jylhä kuin kymmenmarkkanen,
tuo honkametsien lohenpoikanen,
on hän sadepäivien nahkarukkanen.
Hän on seikkailunhaluinen tilkkanen
saloilla samoileva vesihiukkanen.
Sellainen on Rokki Staranen.
Milla Maaginen,
tuo auringossa kylpevä energinen,
aamukasteessa tanssiva aakkosnumeerinen.
Milla hengähtelee kuin ajokelpoinen,
tuo valontuoja ammattimainen,
tämä liljavuoteella nukkuva autuaallinen.
Hän syöksähtää kuin deistinen
ja vaikeroi kuin dramaattinen.
Sellainen on Milla Maaginen.
Misu Pikkuinen,
eksyksiin lentänyt hajuinen,
tuo siipensä särkenyt sumuinen.
Misu kukkii kuin voitonriemuinen,
tuo taimitarhojen afaattinen,
tämä paratiisien alkuvoimainen.
Hän syöksähtää kuin aritmeettinen,
ja vaikeroi kuin eksponentiaalinen.
Sellainen on Misu Pikkuinen.
Olet runo
Palaamme mahdollisimman pian kuulumisten kera!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)