torstai 28. marraskuuta 2013

Karvainen ukko ja hyväntekeväisyyttä

Pitkin blogeja on viime aikoina liikkunut koirien movember ja ajattelin itsekin tänään ottaa poikien naamakarvoituksista pari kuvaa, mutta Aku ei ollut samaa mieltä. Sitä ei kiinnostanut tulla esille peiton alta niin, että kuvasta olisi jotain saanut selvääkin, niin esitelköön Rokki omia viiksiään - jos niitä näkyy tuon julmetun parran alta!




Pojat ovat saaneet taas olla rauhassa inhottavalta trimmeriltä, sillä mitään erityistä syytä trimmaamiseen ei ole ollut eikä ole ollut sydäntä trimmata niitä "huvin vuoksi" kun ilmatkin ovat kylmenneet. Akun karvat eivät kyllä hirveästi lämmitä, mutta Rokista on tullut melkoinen karvamörkö tämän tauon aikana. Nykyisellä tyylillään se on saanut osakseen kehuja siitä, miten söpö se on turkin kanssa! Saa nähdä, kaivetaanko trimmeri jouluksi käyttöön vai saavatko pojat kasvatella karvojaan vapaasti kevääseen asti... :D

MUSH laittoi sähköpostia ja ilmoitti kampanjasta, jossa mm. twiittaus, Instagram-tagays tai blogipostaus kasvattaa ruokalahjoituksen määrää. Kampanja-aika on 25.11. - 9.12. ja kampanjan järjestöt ovat Dog Force One ry, Vaasan kodittomien kissojen yhdistys ry sekä Kodittomat Espanjan Koirat ry. Jos ei harrasta twiittailua, instagrammailua tai bloggausta, niin yksi todella helppo tapa auttaa on tykätä MUSH:n FB-sivusta!

Facebookissa on muillakin vastaavanlaisia kamppiksia käynnissä ja tykkäämällä PetenKoiratarvike.com:n FB-sivusta kasvatat tykkääjien valitsemalle kotimaiselle hyväntekeväisyysjärjestölle lahjoitettavaa rahasummaa 10 sentillä. Kampanja-aika on 31.12. asti, eli hyvin ehtii vielä mukaan auttamaan - kummassakin! :)


MUSH Jouluiloa

maanantai 18. marraskuuta 2013

Muorin pikku apulaiset

Mistä tietää, että kissoilla on ollut leikkiessä hauskaa? Kun leikittäjän kädet ovat naarmuilla ja kirvelevät mukavasti.

Viikonloppuna paketoin muutaman joululahjan ja uteliaat eläimet pyörivät tietenkin ympärillä ihmettelemässä, mistä se mukava rapina lähtee. Millalla on muuten hauska tapa lopettaa leikkiminen heti, kun joku tollo etsii kameran ja yrittää napsia hienoja kuvia... :)






Kun kissat auttoivat lahjapaperin kanssa, niin koirat pitivät huolen siitä, että turhan iso pahviputki saatiin tarpeeksi pieneksi paloiksi...







Lahjat saatiin paketoitua useamman auttavaisen tassun voimin! Tuo pahviputki olisi varmasti ollut kivempi, jos sinne olisi tajunnut laittaa herkkuja sisälle, mutta kyllä ainakin Akulla oli tosi kivaa ihan vain retuuttaa ja repiä sitä noinkin. Harmi vain, ettei tuollainen ole kovin kestävää sorttia. Joululahjaksi pojille olisi kuitenkin tarkoitus etsiä (taas) jokin kiva aktivointilelu, ja toivottavasti tänä vuonna osaisimme valita paremmin ja välttää viime jouluisen aktivointilelun kanssa itkemiset... Se pullo on ollut jo monta kuukautta jäähyllä niin naapureiden kuin meidänkin mielenterveytemme ja kuulomme takia.

Ja! Kuten Rokin esittelysivulta näkee, sijoitussopimus on yhteistuumin ja hyvässä hengessä purettu ja Rokista tuli nyt kokonaan minun oma koira. Kennelliitolle on tehty asiasta ilmoitus ja meidän arki jatkuu oikeastaan tästä huolimatta täysin tavallisena, sillä Rokki ei ole näyttelykehissäkään hetkeen pyörähtänyt. Korvat partaveikolta pitäisi kyllä taas trimmata, sillä ne alkavat olla jälleen liian painavat pysyäkseen pystyssä, mutta eihän sellaista raaski tehdä juuri ennen talvea!

lauantai 16. marraskuuta 2013

Niin tylsää!

Viime päivät ovat olleet varmasti poikien mielestä tosi tylsiä ja ankeita - ja emäntä on samaa mieltä. Jatkuvan vesisateen ja harmauden takia ulkoilukin on jäänyt vähemmälle ja niiden lyhyempien lenkkien jälkeen on joutunut kärvistelemään tassujen suihkutuksen ajan. Inhottavaa! Pesukonekin on pyörinyt normaalia useammin, sillä töppöjalkainen Rokki sotkee pukunsa saman tien kuraan ja rapaan. Onneksi Akulla on pitkät koivet.

Tänään paistoi kuitenkin aurinko heti aamusta! Eilinen pikkupakkanenkin on tiessään, mikä on sinällään harmi, sillä lunta olisi jo kova ikävä. Ensilumi ei kovin montaa päivää pysynyt maassa ja sen jälkeen mekin olemme kahlanneet kuralammikoissa.









Pääsimme siis käymään pidemmällä aamulenkillä kuin normaalisti, ja pojatkin olivatkin sen jälkeen valmiit takaisin nokosille... :) Rokki jaksoi vielä hetken pörrätä ja riuhtoa sukkia, mutta nyt sekin jo makaa sohvan nurkassa sukkakasa kainalossaan.

Eilen tosin teimme hieman normaalista poikkeavaa, sillä lähdimme poikien ja isäni kanssa nopealle vierailulle Kemiin. Koirat olivat aavistuksen levottomia, etenkään Rokki ei olisi malttanut nukahtaa millään ilmeisesti jännityksen takia. Se ei ole vieläkään erityisemmin välitä autoilusta, vaikka on meidän mukana pienestä asti matkustanut niin autolla kuin bussillakin. Aku sen sijaan malttaa nukkua, mutta mieluiten jonkun sylissä tai ainakin aivan jalassa kiinni viereisellä paikalla.

Itse vierailu sujui kuitenkin hyvin, pojat osasivat käyttäytyä vaikka olivatkin hieman tohkeissaan. Etenkin keittiössä piti parveilla ja vahtia tarkkaan, millaista ruokaa tänään olisi tarjolla - sekä auttaa astioiden siivoamisessa...


Eipä ollut Kemissäkään vielä lunta ja sää oli synkeä sekä sateinen, mutta kauniimpana päivänä tuo reitti olisi upea! Vaikka olihan maisema nytkin omalla, karulla tavallaan melkoisen vaikuttava.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Jättiläinen löysi oman paikkansa

Tähänkin talouteen tuli eilen viimein henkilövaaka, joten eläimetkin pääsivät käymään punnituksessa - tai no ei Misu, sillä se oli löytänyt taas jonkin idioottivarman piilon.

Muutama on aikojen kuluessa kysellyt oman kolmikkoni painoja, ja tietämättä totuutta olen vastaillut jotain ympäripyöreää: Rokki on kevyin, Aku ja Milla suunnilleen samanpainoisia eli ehkä noin seitsemän kiloa ja Aku hujahti murrosiässä kevyesti ohi kiinanharjakoiran pituus- ja painorajojen. Punnitus toikin pienoisen yllätyksen, sillä kolmikon painot näyttivät tältä:

Aku: 8,1 kg
Rokki: 5,0 kg
Milla: 5,1 kg

Mitä? Ensinnäkin Milla on varmasti naismaisesti todella katkera, kun olen väittänyt sitä aina painavammaksi. Mitäs on niin muodokas! Vaikea kuvitella, että se onkin Rokin eikä Akun kanssa samanpainoinen. Akunkin luku vaikuttaa aika hurjalta, sillä kiinanharjakoiran rotumääritelmässähän painoa sivuutetaan sen verran, ettei se saisi olla yli 5,5 kg. Mitähän ihmeainetta Akulle syötettiin pentuna ja teininä, kun siitä tuollainen mörskäle kehkeytyi... Poika oli kastroinnin jälkeen aikoinaan melko tasainen tankki, mutta siitä on kuitenkin tultu solakampaan muotoon. Ja Rokki, miten meidän rääpäle on Millan kanssa samaa sarjaa? Ei näköjään kannata uskoa tällaisen tohelon silmämääräisiä arvioita :D

Misu on kuitenkin selkeästi meidän porukan kevyin, mutta olisi hauska tietää senkin paino tarkalleen. Tosin ehkä sekin näin hienoilla arvioinneilla humpsahtaa viiden kilon hujakoille... Tai ehkä neljä.

Kuvituksena meidän jätti-Aku, joka löysi kerran emännän vanhemmilla vieraillessamme aivan loistavan paikan torkahtaa: